Manifestoinnin ongelma... ja pahakin
Katsoin Antti Launosen YouTube videota, jossa hän puhui manifestoinnista, tai ”luomisvoimasta”. Pidän manifestointia melko kiistanalaisena aiheena, joten halusin tietää mitä tämä fiksu mies siitä sanoo.
Tässä blogitekstissä halusin pohtia hieman tätä aihetta yhdestä tulokulmasta.
Yksi asia jäi sieltä videolta erityisenä mieleen, johon liittyen jätin myös kommentin YouTubessa.
Hän sanoi, videolla, että tietää tapauksen, "jossa ihminen on lähtenyt kutsumaan luokseen jotakin hyvin tiettyä rahasummaa, kunnes sitten eräänä päivänä… hänen oma vanhempansa kuolee. Ja sitten perintöä jaettaessa se hänen saamansa rahasumma on… (jälleen retorinen tauko) …juuri se hänen kutsumansa summa."
Pelkästään ajatus luokse kutsumisesta saa minut hyvin kriittiseksi mutta tuo meni jo niin pitkälle että kommentoin näin:
”Haluaisin hieman kysyä kuinka pitkälti henkisenä tuota manifestoinnin mekanismia pidetään tuossa ajattelussasi? Itse olen oppinut ajattelemaan ns. syyn ja seurauksen lain mukaan, eli kaikki lopputulokset ja tapahtumat edeltävät konkreettisia syytekijöitä. Näin ajatellen voisi todeta että esim rahasumman saavuttamisessa kyse on henkilön oman toiminnan ja tekojen muuttumisesta sellaiseksi joiden yhdessä sattumatekijöiden kanssa väistämätön seuraus tulee olemaan se saavutettu rahasumma. Tuossa kun kerroit manifestoidusta tarkasta rahasummasta joka toteutui läheisen kuoleman kautta, jäin pohtimaan että kuuluuko ajatteluusi sellainen tulkinta, että on jokin henkinen taho, joka määrätietoisesti toteuttaa tämän pyrkimyksen saada se rahasumma, ja että tämä taho valitsee keinoksi kuoleman jälkeisen perinnön ja ”murhaa” perinnön antajan? Eli tähän sisältyisi se ajatus siitä että ilman manifestointia kuolemaa ei olisi tapahtunut vastaavalla tavalla.”
Minusta on hyvin harhaista uskoa, että ajattelemalla parkkisakkoa, saat parkkisakon (kuten The secret, Rhonda Byrne esittelee).
Vähintään olisi erittäin yllättävää ja kiehtovaa, mikäli osoittautuisi että juuri sellainen mekanismi on olemassa.
Tässä blogitekstissä halusin pohtia hieman tätä aihetta yhdestä tulokulmasta.
Yksi asia jäi sieltä videolta erityisenä mieleen, johon liittyen jätin myös kommentin YouTubessa.
Hän sanoi, videolla, että tietää tapauksen, "jossa ihminen on lähtenyt kutsumaan luokseen jotakin hyvin tiettyä rahasummaa, kunnes sitten eräänä päivänä… hänen oma vanhempansa kuolee. Ja sitten perintöä jaettaessa se hänen saamansa rahasumma on… (jälleen retorinen tauko) …juuri se hänen kutsumansa summa."
Pelkästään ajatus luokse kutsumisesta saa minut hyvin kriittiseksi mutta tuo meni jo niin pitkälle että kommentoin näin:
”Haluaisin hieman kysyä kuinka pitkälti henkisenä tuota manifestoinnin mekanismia pidetään tuossa ajattelussasi? Itse olen oppinut ajattelemaan ns. syyn ja seurauksen lain mukaan, eli kaikki lopputulokset ja tapahtumat edeltävät konkreettisia syytekijöitä. Näin ajatellen voisi todeta että esim rahasumman saavuttamisessa kyse on henkilön oman toiminnan ja tekojen muuttumisesta sellaiseksi joiden yhdessä sattumatekijöiden kanssa väistämätön seuraus tulee olemaan se saavutettu rahasumma. Tuossa kun kerroit manifestoidusta tarkasta rahasummasta joka toteutui läheisen kuoleman kautta, jäin pohtimaan että kuuluuko ajatteluusi sellainen tulkinta, että on jokin henkinen taho, joka määrätietoisesti toteuttaa tämän pyrkimyksen saada se rahasumma, ja että tämä taho valitsee keinoksi kuoleman jälkeisen perinnön ja ”murhaa” perinnön antajan? Eli tähän sisältyisi se ajatus siitä että ilman manifestointia kuolemaa ei olisi tapahtunut vastaavalla tavalla.”
Minusta on hyvin harhaista uskoa, että ajattelemalla parkkisakkoa, saat parkkisakon (kuten The secret, Rhonda Byrne esittelee).
Vähintään olisi erittäin yllättävää ja kiehtovaa, mikäli osoittautuisi että juuri sellainen mekanismi on olemassa.
Kommentit