Miksi me siirrämme elämämme elämisen huomiseen?
”Ihminen tarvitsee kokemusta siitä, että on sellainen ihminen joka tekee hyviä valintoja, joka on oman elämänsä arkkitehti ja osapuoli. Että elää ikiomaa elämäänsä. Joten kun kuolema lähestyy tai hiipii mieleen todellisena mahdollisuutena, mahdollisuus valita hyvin vähenee ja ajan tukahtuessa lopulta loppuu. Viimeistään silloin kun on viimeinen mahdollisuus, me kaikki alamme tehdä hyviä valintoja.”
Tässä artikkelissa lyhyesti hämmästymme ensin siitä, että ihminen on valmis maksamaan elämällään, ettei tarvitse kohdata haaveitaan ja toteuttaa arvojaan, jonka jälkeen yritämme ymmärtää mitä siitä voi oppia.
Mieleen saattaa nousta kysymys, miksi ihmeessä hän ei ole tehnyt sellaisia valintoja, jotka edustavat hänelle kaikista arvokkaimpia asioita?
Tässä lyhyt viittaus Frank Martela kirjassa käyttämään esimerkkiin asiayhteydestä jossa puhuttiin moralisoinnin vaikutuksesta tahdonvoimaan:
”McDonald’s lisäsi 2010 luvun alussa salaatit ruokavaihtoehtojensa joukkoon. Seuraus voi yllättää: Big Macien myynti kasvoi huomattavasti. Tutkijat päättivät selvittää, mistä oli kyse. He laittoivat pystyyn oman pikaruokalan ja katsoivat, miten eri menuyhdistelmät vaikuttivat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Tulos? Salaatin lisääminen pikaruokalistalle lisäsi kaikista rasvaisimman ruoan myyntiä. Sama tulos saatiin, kun välipala-automaattiin lisättiin vähäkalorisia keksejä: korkeakaloristen suklaakeksien myynti lisääntyi. Mielemme on jännä veitikka. Se innostuu niin paljon mahdollisuudesta elää terveellisesti, että se palkitsee hyveellisyytensä ottamalla tällä kertaa sen vähemmän terveellisen vaihtoehdon. Seuraavalla kerralla otan varmasti salaatin, joten nyt voin hyvällä omallatunnolla syödä megaburgerin pekonilla ja tuplajuustolla.”
Hyvä valinta on yrittää hyvää ja huono valinta on jättää yrittämättä. Onnistuminen ja epäonnistuminen mitataan siinä, uskaltaako yrittää.
Se mikä on se hyvä jota tulisi yrittää, saattaa olla juuri se mitä tekisit jos tämä vuosi olisi sinun viimeisesi, viimeinen mahdollisuutesi käyttää sellaisten asioiden kokemiseen ja saavuttamiseen, josta et ole tässä elämässä valmis luopumaan.
Kuolevainen ihminen joka keskittyy yrittämään, eikä onnistumaan, ei voi epäonnistua.
Tässä artikkelissa lyhyesti hämmästymme ensin siitä, että ihminen on valmis maksamaan elämällään, ettei tarvitse kohdata haaveitaan ja toteuttaa arvojaan, jonka jälkeen yritämme ymmärtää mitä siitä voi oppia.
Ihminen on kummallinen olento
Hyvä nyrkkisääntö on, että kysyttäessä keneltä tahansa mitä hän tekisi jos olisi vain vuosi elinaikaa jäljellä, saa melko tarkan kuvauksen siitä, mitä tämä ihminen näkee arvokkaaksi tavoitella. Sen avulla on mahdollista arvioida joitakin valintoja hyviksi ja huonoiksi. Kun seuraavaksi kysyt mitä hän teki edellisen vuoden aikana, huomaat että hän on valitettavasti tehnyt ja vaalinut eri asioita kuin nuo mainitut arvokkaat asiat. Siellä on lukemattomia käyttämättömiä tilaisuuksia.Mieleen saattaa nousta kysymys, miksi ihmeessä hän ei ole tehnyt sellaisia valintoja, jotka edustavat hänelle kaikista arvokkaimpia asioita?
Ihminen tekee huonoja valintoja, koska on vielä mahdollisuus tehdä hyviä valintoja myöhemmin.
Ihminen perustelee huonoja ja moraalittomia valintoja aikomuksella tehdä hyvä valinta seuraavalla kerralla, tai joskus tulevaisuudessa. Helposti ja jatkuvasti käsillä oleva mahdollisuus tehdä hyvä valinta tarjoaa mahdollisuuden pitää itseään hyviä valintoja tekevänä ihmisenä samaan aikaan kun tekee huonon valinnan. Tarvitsee ainoastaan päättää tehdä hyvä valinta heti ensi kerralla. Tästä seuraa kokemus hyveellisyydestä ja jo ansaitusta hyvevaluutasta, joka oikeuttaa paheelliseen tekoon.Tässä lyhyt viittaus Frank Martela kirjassa käyttämään esimerkkiin asiayhteydestä jossa puhuttiin moralisoinnin vaikutuksesta tahdonvoimaan:
”McDonald’s lisäsi 2010 luvun alussa salaatit ruokavaihtoehtojensa joukkoon. Seuraus voi yllättää: Big Macien myynti kasvoi huomattavasti. Tutkijat päättivät selvittää, mistä oli kyse. He laittoivat pystyyn oman pikaruokalan ja katsoivat, miten eri menuyhdistelmät vaikuttivat ihmisten ostokäyttäytymiseen. Tulos? Salaatin lisääminen pikaruokalistalle lisäsi kaikista rasvaisimman ruoan myyntiä. Sama tulos saatiin, kun välipala-automaattiin lisättiin vähäkalorisia keksejä: korkeakaloristen suklaakeksien myynti lisääntyi. Mielemme on jännä veitikka. Se innostuu niin paljon mahdollisuudesta elää terveellisesti, että se palkitsee hyveellisyytensä ottamalla tällä kertaa sen vähemmän terveellisen vaihtoehdon. Seuraavalla kerralla otan varmasti salaatin, joten nyt voin hyvällä omallatunnolla syödä megaburgerin pekonilla ja tuplajuustolla.”
Mitä on hyvät ja huonot teot?
Kuolinvuode on paikka jossa ihminen joutuu arvioimaan omaa menneisyyttään rehellisesti ilman pakoreittiä. Silloin yrittämisen puute on se mikä kaduttaa. Se, että ei silloin aikoinaan käyttänyt tilaisuutta hyväksi, tai sen jonkin toisen asian suhteen toiminut peloista huolimatta palautuvat mieleen tuskallisesti. Siinä kun omat mahdollisuudet toteuttaa niitä asioita ja nähdä mihin ne olisivat vieneet ovat päättymässä, jää yksi tärkeä kysymys jäljelle: Miksi minä en yrittänyt?Hyvä valinta on yrittää hyvää ja huono valinta on jättää yrittämättä. Onnistuminen ja epäonnistuminen mitataan siinä, uskaltaako yrittää.
Se mikä on se hyvä jota tulisi yrittää, saattaa olla juuri se mitä tekisit jos tämä vuosi olisi sinun viimeisesi, viimeinen mahdollisuutesi käyttää sellaisten asioiden kokemiseen ja saavuttamiseen, josta et ole tässä elämässä valmis luopumaan.
Mikä siis neuvoksi?
Olisi ensiarvoisen tärkeää pysytellä kauhistuneena oman elämän rajallisuudesta ja huomisen epävarmuudesta. Se luo hyvin arvokkaan kiireen tehdä sellaisia asioita tänään, joita oli ollut aikeissa tehdä joskus huomenna sitten.Kuolevainen ihminen joka keskittyy yrittämään, eikä onnistumaan, ei voi epäonnistua.
Kommentit