Onko prosessoitu, kemiallinen ja manipuloitu paha?
”Minä olen nyt tätä mieltä koska asia vain on näin, ja jotta et voisi koskea tähän mielipiteeseeni tai asettaa sitä kyseenalaiseksi, minä nostan sen sinun ulottumattomiin. Sillä en minä osaisi puolustaa itseäni vaikka itse olisin oikeassa. Olen nimittäin ostanut tämän mielipiteeni alennusmyynnistä.”
Tässä artikkelissa tarkoitus olisi hieman pohtia ajattelun tärkeyttä. Ajatteleminen sen sijaan että turvaa ja kiinnittyy liikaa opinkappaleisiin ja auktoriteettien mielipiteisiin on tärkeä kyky elämässä.
Tämä aihe sai alkunsa kun huomasin että ihmisillä on joskus todella vahvoja mielipiteitä joilla ei sitten kysyttäessä ole oikein mitään sellaisia perusteluja että sen mielipiteen voisi ns ostaa, vaan se vain on niin. He vain kokee niin tai on sitä mieltä.
Tutkitaan seuraavaksi sitä, miksi argumentti on surkea ja laiska. Tai siis esittelen vain erään loogisen ajattelumallin, jonka johtopäätöksenä tähän varovaiseen tulkintaan voi tulla.
En yritä verrata tätä yksi yhteen, vaan osoittaa että on tärkeää ymmärtää MIKSI jokin väite on syntynyt jotta osaa sitä tietoaan sitten soveltaa ja arvioida.
Moni ei osaa sanoa, eikä varsinkaan selittää, mikä on ongelma esimerkiksi prosessoimisessa (eli käsittelyssä ennen syömistä) ja miksi se lisää epäterveellisyyttä. Tai miksi niillä olisi johdonmukainen korrelaatio? Selittäminenhän tarkoittaa siis sitä, että esitetään tosiseikat, tai ainakin kuulijan tunnustamat tosiseikat, ja sitten niiden pohjalta muodostuva loogisesti ehjä päätelmä, joka osoittaa väitteen järkeväksi tai ns. todeksi.
Sen sijaan käsitys prosessoinnin yhteydestä epäterveellisyyteen perustuu monien muiden käsitysten tapaan siihen, että ollaan ostettu joko yhteisön kollektiivinen mielipide, tai väite on ostettu itselle uskottavalta tuntuneiden argumenttien valossa, mutta ostohetkellä väitettä ei kyseenalaisteta koska yksinkertainen selitys tuntuu oikealta ja tukee olemassa olevaa käsitystä tai odotuksia. Eli on ulkoistettu ajattelu ja ostettu vain lopputuleman slogan.
Mielipiteen suojelusta ja oikeellisuudesta voi tulla myös henkilökohtainen asia juuri siksi että se on ostettu. Yleisesti voidaan nähdä että mitä enemmän ihminen ns. sijoittaa johonkin aikaa, rahaa, tai arvostelukykyä, niin sitä vahvemman otteen se saa määritelläkseen häntä, eli sitä enemmän se tulee osaksi identiteettiä. Näin etusijalle siirtyy esimerkiksi väitteen oikeellisuus sen sijaan että totuus tai ainakin parempi tieto ohjaisi mielipiteen muuttumista. Eli väitteen uhkaaminen uhkaa itseasiassa omaa arvostelukykyä, eli identiteettiä.
Myös sellainen kiinnostava ilmiö on olemassa, että ihminen tekee mielipiteestään koskemattoman sillä, että julistaa sen olevan peräisin joltakin viisaammalta kuin kukaan tässä huoneessa. Tai toinen hyvä keino on julistaa mielipide ”epäsuosituksi” joka myös koodaa sen murtamattomaksi. Mutta näin samalla siinä tekee itsestään uhatun. Tällaisessa tilanteessa on nimittäin jatkuvasti uhattuna koska sisimmässään tietää ettei yksin kykene puolustamaan mielipidettään.
Tässä henkilö siis vastustaa aurinkorasvaa.
Tutkitaan hieman mihin uskomuksiin tällainen argumentti perustuu, eli ajatellaan sitä:
Meillä on tässä kaksi palikkaa: Kemiallinen aine, sekä luonnollinen asia.
Ja näin meillä on jälleen hyvin ymmärrettäviä mielipiteitä, mutta väite on valitettavasti ymmärretty väärin, tai siis jäänyt ajattelematta.
Tässäkään mielipiteen omaavalla henkilöllä ei välttämättä ole esitellä mitään kestävää päätelmäketjua joka johtaisi tähän hänen mielipiteeseensä. Väitehän on alunperinkin suurelta osin ostettu, eli sen perustelut ulkoistettu.
Ajattelua kannattaa ulkoistaa itseä paremmille, kuten alussa todettiin, mutta on tärkeää hahmottaa, mikä oikeastaan on se väite.
Eli miten ihminen siis ymmärtää ostamansa väitteen?
Prosessoidun ruoan suhteen väite voisi olla täsmällisessä muodossaan tällainen:
Tämä aihe sai alkunsa kun huomasin että ihmisillä on joskus todella vahvoja mielipiteitä joilla ei sitten kysyttäessä ole oikein mitään sellaisia perusteluja että sen mielipiteen voisi ns ostaa, vaan se vain on niin. He vain kokee niin tai on sitä mieltä.
”Ruoka on epäterveellisempää, jos sitä on prosessoitu enemmän.”
Tämä väite kuulostaa järkevältä ja on erittäin todennäköisesti oikeassa. Eli siis nyt ei edes puhuta siitä onko tällaiset väitteet totta vai ei, vaan jostakin paljon kiinnostavammasta. Mutta ennen sitä, haluan korostaa että on yleensä myös järkevää luottaa tällaisiin vallalla oleviin mielipiteisiin, eli ulkoistaa oma arviointikyky silloin kun ei itse ole asiantuntija. Onko tämä siis hyvä argumentti? Ainakin siinä yhdistyy tunne intuitiivisesti uskottavasta yhteydestä ja suuren yleisön sitä tukeva mielipide.Tutkitaan seuraavaksi sitä, miksi argumentti on surkea ja laiska. Tai siis esittelen vain erään loogisen ajattelumallin, jonka johtopäätöksenä tähän varovaiseen tulkintaan voi tulla.
Viittaan nyt argumentteihin jotka perustuvat uskomukseen, jonka oikeassa olo on arvo sinänsä
Kuvitellaan kansa joka asuu metsässä. Heidän esivanhempansa asuivat kauan sitten samassa metsässä ja löysivät eräänä päivänä maasta sieniä. He totesivat silloin että ainut keino selvittää mitä nämä erikoiset köntit ovat, voiko niitä syödä ja onko ne epäterveellisiä, on syödä ne. Mutta sitten joku kuoli ja toinen sairastui hirvittävällä tavalla. Näin kerrotaan ja lapset saavat nyt tässä kuvitteellisessa yhteisössä kuulla, että sieni on pahasta. He eivät kysy minkä lajin sieniä ruokaan on laitettu, he kysyvät onko ruoassa sieniä.En yritä verrata tätä yksi yhteen, vaan osoittaa että on tärkeää ymmärtää MIKSI jokin väite on syntynyt jotta osaa sitä tietoaan sitten soveltaa ja arvioida.
Moni ei osaa sanoa, eikä varsinkaan selittää, mikä on ongelma esimerkiksi prosessoimisessa (eli käsittelyssä ennen syömistä) ja miksi se lisää epäterveellisyyttä. Tai miksi niillä olisi johdonmukainen korrelaatio? Selittäminenhän tarkoittaa siis sitä, että esitetään tosiseikat, tai ainakin kuulijan tunnustamat tosiseikat, ja sitten niiden pohjalta muodostuva loogisesti ehjä päätelmä, joka osoittaa väitteen järkeväksi tai ns. todeksi.
Sen sijaan käsitys prosessoinnin yhteydestä epäterveellisyyteen perustuu monien muiden käsitysten tapaan siihen, että ollaan ostettu joko yhteisön kollektiivinen mielipide, tai väite on ostettu itselle uskottavalta tuntuneiden argumenttien valossa, mutta ostohetkellä väitettä ei kyseenalaisteta koska yksinkertainen selitys tuntuu oikealta ja tukee olemassa olevaa käsitystä tai odotuksia. Eli on ulkoistettu ajattelu ja ostettu vain lopputuleman slogan.
Mielipiteen suojelusta ja oikeellisuudesta voi tulla myös henkilökohtainen asia juuri siksi että se on ostettu. Yleisesti voidaan nähdä että mitä enemmän ihminen ns. sijoittaa johonkin aikaa, rahaa, tai arvostelukykyä, niin sitä vahvemman otteen se saa määritelläkseen häntä, eli sitä enemmän se tulee osaksi identiteettiä. Näin etusijalle siirtyy esimerkiksi väitteen oikeellisuus sen sijaan että totuus tai ainakin parempi tieto ohjaisi mielipiteen muuttumista. Eli väitteen uhkaaminen uhkaa itseasiassa omaa arvostelukykyä, eli identiteettiä.
Myös sellainen kiinnostava ilmiö on olemassa, että ihminen tekee mielipiteestään koskemattoman sillä, että julistaa sen olevan peräisin joltakin viisaammalta kuin kukaan tässä huoneessa. Tai toinen hyvä keino on julistaa mielipide ”epäsuosituksi” joka myös koodaa sen murtamattomaksi. Mutta näin samalla siinä tekee itsestään uhatun. Tällaisessa tilanteessa on nimittäin jatkuvasti uhattuna koska sisimmässään tietää ettei yksin kykene puolustamaan mielipidettään.
Otetaanpas seuraava. Mitähän uskomuksia löytyy tästä surkeasta argumentista:
”En koe tarvitsevani kemiallista ainetta maailman luonnollisinta asiaa vastaan”.Tässä henkilö siis vastustaa aurinkorasvaa.
Tutkitaan hieman mihin uskomuksiin tällainen argumentti perustuu, eli ajatellaan sitä:
Meillä on tässä kaksi palikkaa: Kemiallinen aine, sekä luonnollinen asia.
- Kemiallisuus on helppo nähdä pahana, koska se ilmenee samaan aikaan epäterveellisyyden tai myrkyllisyyden kanssa erittäin usein.
- Luonnollisuus taas on helppo nähdä hyveenä ja ideaalisena vaihtoehtona, koska ihmisen keksinnöt, manipuloinnit, sekä puuttumiset luonnolliseen tapahtumien kulkuun esiintyy niin usein samaan aikaan kuin asioiden pilaaminen, tärvely ja eskaloiminen kohti tuhoa.
Tässäkään mielipiteen omaavalla henkilöllä ei välttämättä ole esitellä mitään kestävää päätelmäketjua joka johtaisi tähän hänen mielipiteeseensä. Väitehän on alunperinkin suurelta osin ostettu, eli sen perustelut ulkoistettu.
Ajattelua kannattaa ulkoistaa itseä paremmille, kuten alussa todettiin, mutta on tärkeää hahmottaa, mikä oikeastaan on se väite.
Eli miten ihminen siis ymmärtää ostamansa väitteen?
Prosessoidun ruoan suhteen väite voisi olla täsmällisessä muodossaan tällainen:
”Prosessoiminen, eli ruoan käsittely jossakin vaiheessa sen löytymisestä siihen kun se laitetaan suuhun, ei liity epäterveellisyyden lisäämiseen (tietenkään), mutta sillä tavallisessa elämässä viitataan sellaiseen ruoan valmistamisen tyylilajiin, jonka lopputulosta ohjaa mahdollisimman myyvä maku sekä helppo ja nopea käyttökokemus. Tämä joka motivoi valintoihin jotka käytännössä keskimäärin lisäävät epäterveellisiä ominaisuuksia. Kyse on siis ilmiöstä, ei siitä että prosessoimisessa sinänsä olisi jotakin pahaa.”
Ajatus on siis tämä: Ulkoista ajatteluasi ja mielipiteidesi muodostamista itseäsi viisaammille, mutta on hyvä pyrkiä olemaan täsmällinen siinä, miten väite kuuluu.
Yleensä sellainen väite, joka on romutettavissa silkalla loogisella päättelyllä, on joko ymmärretty väärin tai valetta. Voi se myös olla niin, että romutus tarkoituksessa esitetty vastaväite ei olekaan looginen tai rehellisen järkevä.
Eli haluan korostaa sitä, minkälaisesta mielenlaadusta se ehkä kertoo. Alttius perustella omia mielipiteitään pyhään uskoon perustuvilla väitteillä estää saamasta uusia oivalluksia tai parantamasta omaa mielipidettään uusien havaintojen valossa.
Uudelleen harkinta ja oppiminen vaikeutuu silloin kun mielipiteen perusta on muuttumaton ja omien käsien tavoittamattomissa, eli kiinni jossakin absoluuttisessa seikassa, sen sijaan että se perustuisi väitteisiin jotka nojaavat sellaiseen ikiomaan tietoon joka voi muuttua paremmaksi tiedoksi, paremmaksi ymmärrykseksi.
Ajatus on siis tämä: Ulkoista ajatteluasi ja mielipiteidesi muodostamista itseäsi viisaammille, mutta on hyvä pyrkiä olemaan täsmällinen siinä, miten väite kuuluu.
Yleensä sellainen väite, joka on romutettavissa silkalla loogisella päättelyllä, on joko ymmärretty väärin tai valetta. Voi se myös olla niin, että romutus tarkoituksessa esitetty vastaväite ei olekaan looginen tai rehellisen järkevä.
Mitä se haittaa että kuvittelee prosessoinnin olevan pahasta (ja on vielä todennäköisesti oikeassa)?
Kun on ostanut jonkin väitteen, mutta ymmärtänyt sen väärin tai ei ymmärrä lainkaan, se on omiaan lisäämään riskiä virheille jatkossa. Ongelma on siis ajattelemattomuudessa.Eli haluan korostaa sitä, minkälaisesta mielenlaadusta se ehkä kertoo. Alttius perustella omia mielipiteitään pyhään uskoon perustuvilla väitteillä estää saamasta uusia oivalluksia tai parantamasta omaa mielipidettään uusien havaintojen valossa.
Uudelleen harkinta ja oppiminen vaikeutuu silloin kun mielipiteen perusta on muuttumaton ja omien käsien tavoittamattomissa, eli kiinni jossakin absoluuttisessa seikassa, sen sijaan että se perustuisi väitteisiin jotka nojaavat sellaiseen ikiomaan tietoon joka voi muuttua paremmaksi tiedoksi, paremmaksi ymmärrykseksi.
Kommentit