Onko tekoälytaide taidetta?
”Jos tekoäly tekee jotakin sellaista, joka näyttää taiteelta, kuulostaa taiteelta ja tuntuu taiteelta, onko se taidetta? Tämä kysymys ei kelpaa. Uusi kysymys voisi olla että harjoittiko se taiteellista ilmaisua? Tai kysyisimmekö sittenkin että välittikö tuotos taiteen keinoilla viestiä?”
MUTTA. Tekoälyn tekemä ”taide” simuloi taidetta sen alkuperäisessä intuitiivisessa merkityksessään, joka saa aikaan sen, että ihminen alitajuisesti kuvittelee sen ihmisen tekemäksi taiteeksi ja tämän seurauksena samaistaa itseään kuvitteelliseen taiteilijaan, eli antaa teoksen resonoida itsessään. Tilannetta voisi verrata siihen, että vaikka tekoäly tuottaisi valokuvan jossa näyttää olevan pienen lapsen piirtämä suloinen tikku-ukko piirros. Silloin sen kuvan katsoja saisi siitä vähintäänkin hieman samankaltaisen reaktion kuin OIKEAN lapsen piirtämästä vastaavasta piirroksesta, vaikka kysymyksessä ei olekaan kenenkään ihmisen piirtämä piirros.
Mutta tärkeää on huomata, että tämä koko tapahtuma osoittaa sen että tuo reaktio tekoälyn jäljitelmään lapsen piirroksesta perustuu niihin merkityksiin, jotka on liitetty oikean lapsen piirtämiin piirroksiin. Eli se tunnevaste tai se tulkinta ja saavutettu kokemus jonka tuo tekoälykuva herättää, lainaa ja käyttää oikean lapsen piirrokseen liittyviä merkityksiä.
Eli tekoälytaide ei ole taidetta, mutta harhauttaa aivot toimimaan niinkuin se olisi ihmisen toisia ihmisiä varten tekemä ilmaisullinen taideteos. Eli ikään kuin se olisi taidetta.
Nyt kun koko kysymys siitä, onko tekoälytaide taidetta on niin vaikea edes kysyä oikein, määritellään tässä jaksossa ”taide” oikein juurta jaksaen, jonka jälkeen on ehkä mahdollista ymmärtää mitä siinä tapahtuu, kun tekoäly ns tuottaa taidetta.
Taide kuten muutkin jotakin hyvin yksimielisesti olemassaolevaa asiaa kuvaavat käsitteet ovat olemassa juuri siksi, jotta ne pystyisivät sitomaan itseensä sen ajatuksen, joka intuitiivisesti ihmisillä on mielessään heidän ajatellessaan taidetta. Eli ensin oli käsitys jostakin joka oli tunnistettava, eroteltava ja nimettävissä, sitten sille annettiin nimi; taide. Joten nyt meidän tärkein kysymys ei olekaan se, mitä TAIDE tarkoittaa, vaan mitä SE JOKIN tarkoittaa jolle annettiin nimeksi taide. Eli mitä varten tarkalleen ottaen se käsite on syntynyt?
Ehkä ei ole mahdollista tai mitenkään tärkeää määritellä sitä, miksi taide on juuri sellaista kuin se on. Sen sijaan on ehkä mielekkäintä määritellä taide niin, että se on ihmisen itseilmaisun väline, jossa omia kokemuksia, tunteita ja ajatuksia sidotaan taideteoksen muotoon, eli siihen MINKÄLAINEN se on, joka sitten pyrkii olemaan kuin pinta tai muoto, josta se taiteilijan ilmaisu resonoisi muissa ihmisissä. Ja tämä tietysti perustuu meidän ihmisten samankaltaisuuteen lajina, että voimme saavuttaa samankaltaisia tulkintoja samoista asioista, eli luottaa siihen että meitä yhdistää monet tavat reagoida ja tulkita (esim mollin ja duurin suhteen).
Ehkä kaikki tällaiset kokemukset ovat ymmärrettävissä nimenomaan vain ärsykkeistä muodostuneina kokemuksina, jotka vertautuvat taiteesta saatuihin kokemuksiin, mutta eivät suoraan kerro ärsykkeen olevan taidetta. Ehkä. Tämä olisi järkevä määritelmä kunhan taide ymmärretään nimenomaan ihmisen ilmaisemisun työkaluna, siis viestimisen keinona eikä ainoastaan ns ärsykkeenä. ”Ärsykkeellä” tarkoitan nyt sitä, että mikä tahansa, kuten maisema, kasvi, auringon piirtämä varjo, tai muu ei ihmisen taiteeksi tekemä asia voi tuottaa saman vaikutuksen kuin ns taideteos, eli verrattavalla tavalla resonoida jollakin tavalla mielessä.
Taide on siis nimenomaan intuitiivisesti aina ollut käsite joka kuvaa ihmisen toisia ihmisiä varten toteuttamaa ilmaisun muotoa, jonka tuotoksena syntyy taideteos tuon inhimillisen kokemuksen siirtämistä varten.
Taide kuten muutkin jotakin hyvin yksimielisesti olemassaolevaa asiaa kuvaavat käsitteet ovat olemassa juuri siksi, jotta ne pystyisivät sitomaan itseensä sen ajatuksen, joka intuitiivisesti ihmisillä on mielessään heidän ajatellessaan taidetta. Eli ensin oli käsitys jostakin joka oli tunnistettava, eroteltava ja nimettävissä, sitten sille annettiin nimi; taide. Joten nyt meidän tärkein kysymys ei olekaan se, mitä TAIDE tarkoittaa, vaan mitä SE JOKIN tarkoittaa jolle annettiin nimeksi taide. Eli mitä varten tarkalleen ottaen se käsite on syntynyt?
Yritetään määritellä ”taide”
Ihmisillä on aina ollut tarve ilmaista itseään, ja yksi olennainen ilmaisun tapa on tunnistettavissa ja sen nimi on ”taide”, mitä se sitten tarkoittaakaan. Mutta tärkeää on nyt huomata, että se on tunnistettava ja intuitiivisesti eroteltava tapa ilmaista esim tunteita, ja että se on nimenomaan komminokaation eli ilmaisun väline ihmiseltä toiselle ihmiselle. Eli ilman ihmisiä, jotka kokevat tarvetta siirtää inhimillisiä kokemuksiaan ja ajatuksiaan ja tunteitaan muille ihmisille, ei olisi myöskään taidetta ilmaisun tapana.Ehkä ei ole mahdollista tai mitenkään tärkeää määritellä sitä, miksi taide on juuri sellaista kuin se on. Sen sijaan on ehkä mielekkäintä määritellä taide niin, että se on ihmisen itseilmaisun väline, jossa omia kokemuksia, tunteita ja ajatuksia sidotaan taideteoksen muotoon, eli siihen MINKÄLAINEN se on, joka sitten pyrkii olemaan kuin pinta tai muoto, josta se taiteilijan ilmaisu resonoisi muissa ihmisissä. Ja tämä tietysti perustuu meidän ihmisten samankaltaisuuteen lajina, että voimme saavuttaa samankaltaisia tulkintoja samoista asioista, eli luottaa siihen että meitä yhdistää monet tavat reagoida ja tulkita (esim mollin ja duurin suhteen).
Kas niin. Nyt olemme määritelleet taiteen ihmisen keinoksi ilmaista itseään tavalla, joka ei ole mahdollista taiteellisen ilmaisun ulkopuolella.
Mutta voiko taide sittenkin olla myös vain väline yhteyden saamiseksi omaan itseen, eli keino saavuttaa elämyksiä, tunteita ja ajatuksia mielessään? Tarkoitan siis sitä, että näkemällä tai kuulemalla jotakin, jota ei ole tarkoituksenmukaisesti tehty taiteellisena ilmaisuna, tai tehty lainkaan ihmisen toimesta, voiko silloinkin puhua taiteesta, jos se herättää taiteen tulkinnan kaltaisia tunteita?Ehkä kaikki tällaiset kokemukset ovat ymmärrettävissä nimenomaan vain ärsykkeistä muodostuneina kokemuksina, jotka vertautuvat taiteesta saatuihin kokemuksiin, mutta eivät suoraan kerro ärsykkeen olevan taidetta. Ehkä. Tämä olisi järkevä määritelmä kunhan taide ymmärretään nimenomaan ihmisen ilmaisemisun työkaluna, siis viestimisen keinona eikä ainoastaan ns ärsykkeenä. ”Ärsykkeellä” tarkoitan nyt sitä, että mikä tahansa, kuten maisema, kasvi, auringon piirtämä varjo, tai muu ei ihmisen taiteeksi tekemä asia voi tuottaa saman vaikutuksen kuin ns taideteos, eli verrattavalla tavalla resonoida jollakin tavalla mielessä.
Joten kiteytetäänpäs tähän astinen pohdinta näin:
Taiteeksi saatetaan kutsua mitä tahansa ”muotoa”, joka herättää ajatuksia ja tunteita ja synnyttää inspiraatiota joka viettää oman mielen tarinoihin. Kuten vaikka maisema, tai meren äänet. Se kuitenkin tekisi taiteen käsitteestä käyttökelvottoman, koska se ei enää seurailisi intuitiivista maailman havainnointia ja sieltä noussutta tarvetta käsitteelle.Taide on siis nimenomaan intuitiivisesti aina ollut käsite joka kuvaa ihmisen toisia ihmisiä varten toteuttamaa ilmaisun muotoa, jonka tuotoksena syntyy taideteos tuon inhimillisen kokemuksen siirtämistä varten.
Joten nyt kun pohditaan kysymystä, onko tekoälyn tuottama ”taide” taidetta, niin vastaus on tässä, olkaa hyvät:
Tekoäly ei ilmaise mitään omaa kokemustaan taiteen avulla, joten kysymyksessä ei ole taiteen käyttö ilmaisun välineenä, eli kysymyksessä ei näin ollen ole taideteos.MUTTA. Tekoälyn tekemä ”taide” simuloi taidetta sen alkuperäisessä intuitiivisessa merkityksessään, joka saa aikaan sen, että ihminen alitajuisesti kuvittelee sen ihmisen tekemäksi taiteeksi ja tämän seurauksena samaistaa itseään kuvitteelliseen taiteilijaan, eli antaa teoksen resonoida itsessään. Tilannetta voisi verrata siihen, että vaikka tekoäly tuottaisi valokuvan jossa näyttää olevan pienen lapsen piirtämä suloinen tikku-ukko piirros. Silloin sen kuvan katsoja saisi siitä vähintäänkin hieman samankaltaisen reaktion kuin OIKEAN lapsen piirtämästä vastaavasta piirroksesta, vaikka kysymyksessä ei olekaan kenenkään ihmisen piirtämä piirros.
Mutta tärkeää on huomata, että tämä koko tapahtuma osoittaa sen että tuo reaktio tekoälyn jäljitelmään lapsen piirroksesta perustuu niihin merkityksiin, jotka on liitetty oikean lapsen piirtämiin piirroksiin. Eli se tunnevaste tai se tulkinta ja saavutettu kokemus jonka tuo tekoälykuva herättää, lainaa ja käyttää oikean lapsen piirrokseen liittyviä merkityksiä.
Eli tekoälytaide ei ole taidetta, mutta harhauttaa aivot toimimaan niinkuin se olisi ihmisen toisia ihmisiä varten tekemä ilmaisullinen taideteos. Eli ikään kuin se olisi taidetta.
-
Kommentit